On tullut tässä viimeaikoina ensimmäistä kertaa mietittyä hiukan
analyyttisemmin sitä, että miksi sitä oikein vaivautuu itseään
kiusaamaan kaikean maailman verkkoyhteisöillä. Sinänsä hämmästyttävää
on se, ettei asia ole aiemmin mietityttänyt... kun joka tapauksessa
tapoihini on aina kuulunut kaiken maailman seikkojen miettiminen ja
itsensä vaivaaminen asioilla, jotka eivät minulle edes kuulu.
Loppujen lopuksi löysin kuin löysinkin tähän vastauksen - joka on
itse asiassa sama kuin mistä oli jo lähiopetuskerralla puhe:
verkkoyhteisöt eivät eroa niin paljoa "oikeista" yhteisöistä, että
niiden toimintaan tulisi osallistuttua jotenkin erikoisista syistä....
Syyt ovat ihan samat kuin kaikessa muussakin toiminnassa.
Yksi yhteisö on puhtaasti kiinnostuksen takia, toinen liittyy
tärkeimpään harrastukseeni ja kolmas pitää minut ajantasalla
ajankohtaisissa asioissa ja tarjoaa mahdollisuuden korkeatasoiseen
väittelyyn - mahdollistaa oppimisen ja taitojen hiomisen. Ei mitään
erikoista siis... Ymmärrän kyllä, että jotkut löytävt myös kavereita
noista yhteisöistä, mutta itselläni tilanne on kyllä sellainen, että
harrastusporukka on tuttua "oikeasta" elämästä ja tuo yhteisö vain
auttaa kommunikaatiossa vähentäen ajan ja paikan merkitystä...
Toisaalta 1:1 viestiohjelmien avulla on kyllä tullut hankittua
useampiakin hyvä tuttuja, mutta jotenkin vaan parhaita tuttuja ovat ne
joiden kanssa on ihan oikeastikin ollut tekemisissä. Kyllä tuo
sosiaalisuus vaan vaatii ihan oikeatakin kanssakäymistä.
torstai, 24. marraskuu 2005
Kommentit